Tunteista puhuminen lisää turvallisuutta
Rakastatko minua ollenkaan, kun teet noin? Pelko parisuhteen karille ajautumisesta alkaa jäytää. Tilanne vain pahenee, kun kumpikaan ei puhu tunteistaan. ( 22.10.2009)
Toiminnanjohtaja Raija Alhosaari Kataja – Parisuhdekeskus ry:stä on juuri toteuttanut pareille uutuuskurssin, joka keskittyy tunteisiin.
– Tunteet on annettu meille jokaiselle jo syntymässä, joten ilman niitä emme voi elää. Alun perin tunteita tarvittiin ihan konkreettisesti elämää suojelemaan. Nyt niiden merkitys on hieman muuttunut. Tärkeitä ne ovat yhä edelleen, Alhosaari toteaa.
Hän nimeää perustunteiksi ilon ja surun, rakkauden ja vihan sekä rohkeuden ja pelon.
– Rakkautta ja kiintymystä tarvitaan hengissä pysymiseen. Pienen lapsen tulee kiinnittyä emoonsa, äitiinsä. Myös parisuhde kaipaa kiintymystä ja rakkautta, jotta se säilyy elossa.
Viha kuuluu oman reviirin suojelemiseen ja puolustamiseen. Ilo ja rohkeus vievät elämää eteenpäin ja antavat voimia. Suru puolestaan auttaa luopumaan jostain itselle tärkeästä. Pelko suojelee elämää, koska sen ansiosta jätämme esimerkiksi hengenvaarallisia asioita tekemättä.
On vahvuutta olla heikko
Miksi puolisoiden kannattaa puhua tunteistaan?
– Läheisyyden ja turvallisuuden lisäämiseksi, Alhosaari vastaa.
Hän kertoo esimerkiksi tilanteen, jossa puolisot ovat päättäneet järjestää aiempaa enemmän aikaa parisuhteensa hoitoon. Mies kuitenkin omistautuu harrastukselleen.
– Vaimo kokee suuttumusta ja ärtymystä siitä, ettei yhteinen sopimus ole pitänyt. Pohjimmiltaan hän saattaa olla myös peloissaan siitä, onko hän lainkaan tärkeä miehelleen. Suuttumus ja ärtymys saattavat useinkin olla niin sanottuja toissijaisia tunteita, joiden alla on piilossa pelkoa tai surua.
Pelot on hyvä sanoa ääneen.
– Miehenkin kannattaa tehdä se paitsi itsensä myös puolisonsa tähden. Nainen kaipaa turvallista miestä, mutta turvallisuus ei tarkoita sitä, ettei mies olisi koskaan huolissaan tai peloissaan. Rohkeutta on se, että uskaltaa kohdata pelkonsa. Kun mies sanoo pelkonsa ääneen, vaimo kokee hänet entistä läheisemmäksi ja turvallisemmaksi. Aidosti vahva ihminen uskaltaa olla myös heikko.
Kannattaa ottaa riski ja avautua
– Pitkä parisuhde on hyväksi myös tunteiden kannalta. Tunneside ja sen myötä turvallisuus ja luottamus kasvavat vuosi vuodelta. Vain tunteiden kohtaamisen avulla voimme kokea hyväksytyksi tulemista sellaisina kuin ihan oikeasti olemme, Alhosaari sanoo.
Tunteista puhuminen on toisaalta vaikeaa, toisaalta hyvin yksinkertaista.
– Vaikeinta siinä on uskaltaminen ja juuri siinä kysytään luottamista. Täytyy uskaltaa ottaa riski ja päättää avautua. Tunnevuorovaikutukseen on olemassa yksinkertaisia apuvälineitä, kuten esimerkiksi tunnesanojen lista ja tunnekompassi, jossa on perustunteiden ’pääilmansuunnat’. Monista perustunnesanat vaikuttavat aluksi liian voimakkailta. Mutta kun tunteista alkaa etsiä ’vaaleampia sävyjä’, ne alkavat tuntua yllättävänkin tutuilta.
Alhosaari sanoo, että miehille tunteista puhuminen on aivan yhtä helppoa kuin naisille, kun he vain pääsevät alkuvaikeuksien yli.
– Miehillekin on hyvin tärkeää, että puolisoon löytyy syvä tunneyhteys.
-----
Tunnelista jääkaapin ovessa
Kaarinalaiset Eva ja Asko Korhonen ovat avioliittoleireillä huomanneet, kuinka tärkeää on tutustua oman ja toisen suvun tunneilmaisuun ja kommunikaatiotapoihin.
Kun Korhosten jääkaapin oveen ilmestyi avioliittoleirin jälkeen tunnelista, kysyi heidän pieni koululaisensa ihmeissään, mikä tuo on.
– Vastasimme, että isä oli saanut avioliittoleiriltä kotiläksyn kertoa äidille tunteen päivässä. Pojalle kerrottiin, että kun häntä harmittaa, hän voi listasta etsiä tunteelleen nimen: ärsyttääkö, onko pettynyt vai vihainen. Myös pienemmille sisaruksille yritetään sanottaa heidän kokemiaan tunteita, jotta he oppisivat antamaan nimen olotilalleen ja saamaan näin myös tunteelle hyväksynnän. Tunne on aina oikea, vaikka siitä seuraava käytös ei olisikaan toivottavaa, Korhoset sanovat.
He muistuttavat, että omista taustoista ja peloista johtuen tunteiden tunnistaminen ja tunnustaminen voi kuitenkin olla vaikeaa.
– Asko on ollut minulle monesti tarpeellinen peili. Joskus koen hankalaksi kertoa, miltä jokin asia tuntuu. Kun olen saanut sen sanotuksi, Asko on voinut antaa hyväksyntänsä tunteelle tuumaten, että ”tuohan on ihan luonnollinen reaktio tuossa tilanteessa”, Eva Korhonen pohtii.
Teksti ja kuva: Erja Taura-Jokinen
|