Petetyksi tuleminen muuttaa maailman
Uskottomuus on paljon raskaampi kokemus kuin lehtien lööppien perustella voisi ajatella. ”Moni oli ajatellut etukäteen, että petetyksi tullessaan panisi suhteen kerrasta poikki. ”(Sana 35/2008)
Petetyksi tuleminen on yllätys ja järkytys, vaikka uskottomuus on tutkimusten mukaan varsin yleistä: sekä naisista että miehistä noin joka kolmas pettää puolisoansa – miehet vain pari prosenttiyksikköä useammin kuin naiset.
– Harva osaa etukäteen arvata puolisonsa uskottomuutta. Siihen liittyviä merkkejä selitellään mieluummin muilla tavoin, kuten työstressillä tai neljänkympin kriisillä, kertoo teologi ja toimittaja Tellervo Uljas, joka on tutkinut petettyjen kokemuksia.
Puolisoa kohtaan osoitettua hyväntahtoisuutta Uljas tulkitsee siten, ettei sellainen, joka on itse sitoutunut parisuhteeseen, halua epäillä toista tai uskoa niin kauheaa asiaa toisesta.
– Jälkikäteen, pettämisen paljastuttua, petetyt tunnistavat usein selvät merkit, joiden perusteella tilanne olisi pitänyt arvata: puolisolla on ollut kummallisia yöpoissaoloja ja ylitöitä, omituisia puheluita, kärttyisyyttä tai itsensä puunaamista peilin edessä.
Elämä menee sirpaleiksi
Pari vuotta sitten Uljas haastatteli viisitoista 30–60-vuotiasta naista, jotka olivat tulleet petetyiksi 2–10 vuotta sitten. Kokemus oli ollut kaikille suuri elämänkriisi.
– Uskottomuuden paljastuessa petetyn elämä menee sirpaleiksi. Sokissa järkyttävää tietoa ei kyetä ottamaan heti vastaan. Petettyjen reaktiot vaihtelevat lamaannuksesta vihaan ja raivoon. Yhteistä kaikille on suuri sisäinen tuska ja ahdistus, Uljas kuvailee ensivaiheen reaktioita.
Perusturvallisuuden järkkyessä käynnistyy traumaattinen kriisi.
– Petetyksi tuleminen, avioero tai vakava sairaus voi olla ensimmäinen kokemus, joka rikkoo haavoittumattomuuden illuusion. Sen jälkeen ihminen ei enää näe maailmaa yhtä sinisilmäisesti kuin aikaisemmin. Hänen maailmankuvansa muuttuu realistisemmaksi.
Vaikeita tunteita ja sairastumisia
Traumaattinen kriisi etenee monenlaisten tuntemusten kautta: on masennusta, huonommuudentunnetta, riittämättömyyttä, vihaa, raivoa ja itsesyytöksiä. Minuus joutuu koville, ja itsearvostus putoaa nolliin. Prosessin raskaus yllätti tutkijan.
– Jotkut petetyt sairastuivat masennukseen ja tarvitsivat psyykenlääkkeitä. Joillakin oli itsetuhoisia ajatuksia, ja kaksi oli yrittänyt itsemurhaa. Kriisiin liittyi fyysisiä oireita: ruokahaluttomuutta, uniongelmia, kipuja ja huomattavaa laihtumista.
– Ihmisten kokemuksiin verrattuna on erikoista, kuinka kevyesti mediassa kirjoitetaan salarakkaista tai pikkujoulujen syrjähypyistä, Uljas sanoo.
Puhuminen helpottaa
Eri ihmisillä on omia keinojaan selvitä kriisistä: puhuminen on niistä yleisin ja tärkein. Sosiaalista tukea saadaan läheisiltä, ystäviltä, sukulaisilta ja lapsilta.
– Toisaalta ongelmana on, mitä puhua kenenkin kanssa. Jos päättää kaikesta huolimatta jatkaa parisuhdetta, on tärkeää, ettei kumppani näyttäydy puheissa hirviönä. Ja siinäkin tapauksessa, että päättää erota, ei puolisoa voi haukkua ja mustamaalata yhteisille lapsille miten tahansa, Uljas pohtii.
Läheisille puhumisen ohella on muitakin selviytymiskeinoja: Moni hakeutuu ammattiauttajan puheille. Joku hankkii parisuhdetta käsitteleviä tietoja tai kirjoittaa päiväkirjaa, ja toinen nauttii siitä, että töissä tai liikuntaharrastuksen parissa voi keskittyä aivan muuhun, uhraamatta yhtäkään ajatusta parisuhteelle.
Toinen mahdollisuus
Moni oli ajatellut etukäteen, että petetyksi tullessaan panisi suhteen kerrasta poikki.
– Oli yllättävää, että tositilanteessa useimmat olivatkin valmiita antamaan kumppanilleen toisen mahdollisuuden, etenkin kun parilla oli lapsia. Perhettä ei olla valmiita heittämään noin vain pois, ja puolisoakin kohtaan voi yhä olla rakastavia tunteita, Tellervo Uljas toteaa.
Joku petetty saattoi kokea, ettei pystynyt antamaan anteeksi. Aikaa myöten selvisi, ettei kumppani ollut aidosti pyytänyt anteeksi ja panostanut vanhaan liittoon, vaan toimi epärehellisesti ja jatkoi salaa uutta suhdettaan.
Uudelleen suuntauminen
Kriisistä selviämiseen kuuluu pettämisen taustalla olleiden syiden selvittäminen. Usein parin elämä on ollut kaukana täydellisestä tai toivotusta: toisesta on etäännytty niin henkisesti kuin fyysisestikin, eikä suhteessa ole löydetty tasapainoa vapauden ja riippuvuuden välille.
– Jos ei käy läpi suhteen ongelmia, ne saattavat siirtyä sellaisenaan myös uuteen suhteeseen, Uljas sanoo.
Suurin osa petetyistä oli selvinnyt kriisistään hyvin. Selviäminen oli sitä parempaa, mitä enemmän aikaa kriisistä oli kulunut.
– Traumaattisen kriisin viimeinen vaihe on uudelleen suuntautuminen, joka kestää oikeastaan koko loppuelämän. Moni kokee vahvistuneensa kriisissä ja selviävänsä sen jälkeen melkein mistä vain. Silti jonkinlainen suru jää. Vielä sittenkin, kun elämä on jo onnellista, muisto voi vihlaista yllättävissä tilanteissa.
Parisuhdekysymykset kiinnostavat
Tellervo Uljas on huomannut, ettei ihmisillä ole tarpeeksi mahdollisuuksia keskustella parisuhteestaan. Niinpä hän on harrastuksekseen perustanut Suhdesoppa-fi -sivut nettiin ja saanut myös kolme ammattiauttajaa vastailemaan ihmisten kysymyksiin.
Miehet osallistuvat keskusteluihin siinä missä naisetkin, ja kokemukset ovat samantapaisia.
– Parisuhdekysymykset ja petetyksi tuleminen mietityttävät miehiä , vaikken voinutkaan valita heitä tutkimukseen vähäisen yhteydenottomäärän takia, Uljas toteaa.
Lisäluettavaa:
Maria Buchert, Kari Kiianmaa & Tellervo Uljas, Revitty sydän. Voiko uskottomuudesta toipua? Minerva 2008.
Teksti: Ulla-Maija Vilmi
Piirros: Anne Tervahauta
| 
