Kataja ry:n toiminnanjohtaja Liisa Välilä unelmoi parisuhdeleiristä ennen kuin edes seurusteli! Nyt avioliittovuosia on takana reilut parikymmentä ja leirejä moninkertainen määrä.
Parisuhteen hoitaminen on nyt trendikästä. Lähestulkoon joka arkipäivä jonkin median toimittaja ottaa yhteyttä Kataja ry:hyn saadakseen sopivia haastateltavia tai ajankohtaista sisältöä tekeillä olevaan artikkeliin.
Kirjoitettavaa löytyykin: Pian Suomeen saadaan räätälöidyt parisuhdekurssit yli kuusikymppisille. Tunteiden tunnistaminen ja tunteista puhuminen tulevat aina vain tärkeämmiksi. Nykyään mies tekee yhtä usein aloitteen parisuhdetapahtumaan lähtöön kuin nainen.
Liisa Välilä luonnehtii työpaikkaansa, Kataja – Parisuhdekeskus ry:tä katto-organisaatioksi, joka kokoaa yhteen suuren joukon elämän tärkeimmän suhteen puolestapuhujia: yhteisöjä, järjestöjä ja yrityksiä.
Katajan koulutuksista osa on suunnattu ammattihenkilöille, jotka työssään kohtaavat parisuhdeasioita. Niille, jotka haluavat ohjata parisuhdekursseja vertaisparina, löytyy omat koulutuksensa.
Yhdistyksellä on hengelliset juuret. Kansan Raamattuseura Samassa veneessä -avioparityö oli vahvasti mukana, kun Kataja vuonna 1994 perustettiin.
Uusi toiminnanjohtaja tahtoo nostaa parisuhdetyön entistä merkittävämpään asemaan yhteiskunnassa. Tähän liittyen kalenterissa on merkintöjä tapaamisista kansanedustajien sekä ministeriöiden virkamiesten kanssa.
Eräs konkreettinen tavoite on herättää neuvoloiden ammattihenkilöstö puhumaan parisuhteen hoitamisen tarpeellisuudesta.
– Vauvan syntymä ja pienten lasten vanhemmuus pistävät yhä suhteen koetukselle.
Omista ongelmista tehdään parisuhdekriisi
Liisa Välilä on kulkenut suomalaisten pariskuntien matkassa jo reilut parikymmentä vuotta.
– Yhä edelleen parit juttelevat keskenään liian vähän tunteistaan, toiveistaan ja ajatuksistaan. Arjen sietokyky on myös madaltunut. On paljon niitäkin, jotka verhoavat ja nimeävät oman ahdistuksensa parisuhteen kriisiksi, vaikka heidän pitäisi keskittyä henkilökohtaisiin ongelmiinsa ja alkaa niiden selvittely.
Omien ongelmien työstö on tuttua Liisa Välilällekin. Hänen kasvuprosessinsa on liittynyt tahtovaksi ja tietäväksi naiseksi kypsymiseen.
– Olen ollut kiltti tyttö. Samaa tahtia olen jatkanut pappinakin: ollut tavoitettavissa, kuunnellut ja auttanut. Pikkuhiljaa olen oppinut asettamaan rajoja, jotta jaksaisin.
Avioliiton suurimmat kriisit ovat ajoittuneet puolison työttömyysjaksoihin.
– Olemme käyneet syvissä vesissä, mutta toisaalta nuo ajanjaksot ovat meitä paljon lähentäneet. Olemme selvinneet puhumalla ja taas puhumalla – ystävien, tuttavien ja ammattiauttajien kanssa.
Parisuhde on edennyt vaiheeseen, jossa lapset ovat lennähtäneet pesästä omilleen. Elämää värittävät uuden työn lisäksi kunnanvaltuutetun toimet sekä opiskelu perheterapeutiksi.
– Kotimme on Hämeenkyrössä, mutta työni vuoksi olen nyt paljon Helsingissä, joten hankimme sieltä vuokrakaksion. Se tuntuu kuin nuoren parin pikku kodilta, hymyilee Liisa Välilä silmät tuikkien.
Uusi toiminnanjohtaja on jo ehtinyt vuodattaa ensi kyyneleensä työpaikallaan. Ne kihosivat silmiin Katajan kurssipalautteita lukiessa.
– Tuntuu yhä edelleen aivan ihmeelliseltä se, mitä kaikkea upeaa pariskunnat voivat kokea kymmenienkin yhdessä vietettyjen vuosien jälkeen.
