Vaikeneminen ei ole aina viisasta

Hämeenlinnalainen koululääkäri ja perheterapeutti Sirkku Suontausta-Kyläinpää on huomannut sekä työssään että omasta kokemuksestaan, miten perheiden ja sukujen vaietut salaisuudet painavat  ja voivat vaikuttaa jopa kolmanteen ja neljänteen polveen.

Psykoterapiakoulutuksensa lopputyötä varten hän lehti-ilmoituksella pyysi salaisuuksien kantajilta omakohtaisia kertomuksia ja sai vastaukseksi koskettavia elämäntarinoita. Niiden pohjalta syntyi kirja Perhesalaisuudet - vaikenemisesta vapauteen.

Suontausta-Kyläinpää huomauttaa, että kaikki salaisuudet eivät suinkaan ole ahdistavia. On suloisia salaisuuksia, jotka tuovat iloa ja hyvän mielen: Lapset valmistelevat äidille salassa syntymäpäiväyllätystä. Joululahjoja ostellaan ja piilotellaan.

Sen sijaan, jos esimerkiksi joutuu salaamaan vanhempiensa juopottelun tai lähisukulaisensa mielisairauden, on kyse elämää raskauttavasta taakasta.

Kirja sisältää yli 40 kertomusta. Avioero, insesti, raiskaus, väkivalta, adoptio, alkoholismi, uskottomuus, mielenterveyden ongelmat ja muut kokijansa minuutta murentaneet piilotetut vaikeat asiat saavat kirjassa ihmisen kasvot. Salaisuuksien uhrit tulevat lähelle.

Puhumattomuus sairastuttaa

Salaisuus, josta ei voi puhua kenellekään, syö mieltä ja energiaa. Taakka voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita.

Kirjoittajan mukaan käänne parempaan alkaa salaisuuden auettua, saatua kuulijan. Oireet, joiden takia on lähdetty ammattiauttajalle, saattavat hävitä kokonaan, vaikka parantuminen voi viedä paljonkin aikaa.

– On tärkeää käsitellä kaikenlaiset salaisuuteen liittyvät tunteensa. Se avaa tietä sisäiseen eheytymiseen ja anteeksiantoon, Sirkku Suontausta Kyläinpää sanoo.

Aina ei tarvita ammattiauttajaa. Moni vaietun perhesalaisuutensa kirjeessä avannut koki päässeensä taakkansa alta jo pelkästään pantuaan asiat paperille.

Nimimerkki ”Annan” perheen vaietut salaisuudet kietoutuvat hänen oikean isänsä henkilöllisyyteen ja vaikeaan äitisuhteeseensa. Hän pohtii, ovatko hänen kokemansa fyysiset vaivat olleet kenties ”kipua menneisyydestä”.

Kipeän menneisyyden läpikäyminen voi johtaa siihen, että tulee tarve tuoda salaisuus avoimeen käsittelyyn perheen tai koko suvun kesken. Sirkku Suontausta-Kyläinpää varoittaa tunnemyrskystä, joka yleensä seuraa perhesalaisuuden saattamista päivänvaloon. Ajankohta ja tilanne on viisasta valita huolella

Kun lapsi oireilee

Salaisuuksiin liittyy pelkoa, häpeää ja epäterveitä käytösmalleja, jotka vaikuttavat perheen ilmapiiriin ja saavat lapsetkin oireilemaan.

Voiko perheen ulkopuolinen tehdä mitään auttaakseen lasta, jolla ilmiselvästi on paha olla?

– Olemme toisillemme lähimmäisiä näkemällä, kuulemalla ja kuuntelemalla. Jos havaitsee lapsen, joka näyttää kamppailevan liian suurten asioiden kanssa, voi rohkaistua itse auttamaan ja jopa aivan fyysisesti saattamaan apua tarvitsevan asiantuntijan luo, Sirkku Suontausta-Kyläinpää sanoo.

– Ihmisen elekieli kertoo paljon sellaista, mitä ei tiedosta tai mistä ei voi vielä kertoa. Asiat ratkeavat harvoin kerralla, mutta jo ensimmäinen keskustelu on alku ja usein se vaikein vaihe.

Salaisuutensa kirjassa avanneet ovat kaikki viime vuosisadalla syntyneitä. Useat ovat kasvaneet ja eläneet maalla. Miniäksi maalaistaloon appivanhempien valvonnan alle joutuminen on yhtä ahdistava kokemus kuin kansanrunouden morsiamenitkuissa, joissa neuvottiin tyttöä elämään miehelässä. Sodan pitkät varjot tulevat kirjassa monin tavoin näkyväksi. Koivuniemen herra oli vielä suurten ikäluokkien kasvatuksessa arvostettu kurin ja järjestyksen pidon väline.

Väkivaltaisten vanhempien pahoinpitelemäksi joutuneet kertovat kärsimyksistään. Alkoholilla rintaman kauhuja mielestään huuhtova isä on heti sodan jälkeen syntyneille tuttu muisto.

Kasvattaja toistaa tahtomattaan itse kokemaansa, mutta myös vääristä tottumuksista on mahdollista oppia pois. Anteeksi antaminen on ainut tie parantumiseen. Viisas oppii pysäyttämään sukupolvesta toiseen siirtyvät epäterveet käytösmallit ja antamaan anteeksi vaikeitakin asioita.

Teksti: Maija Paavilainen
Julkaistu -lehdessä helmikuussa 2009

on julkaissut kustannusliike Kirjapajan kautta vuosien varrella lukuisia teoksia, jotka näet

---------

Poimintoja Sirkku Suontausta-Kyläinpään kirjasta .

• Jokaisen ihmisen elämä on tarkoitettu näkyväksi. Kun salaisuus sitoo suuren osan elämäämme ja sen, keitä me oikeasti olemme, se kätkee meidät näkymättömiin.
• Kun perheen ja suvun sisäiset liittoutumat ja säännöt eivät ole avoimia, niistä muodostuu perhesalaisuuksia.
• Lapset näkevät ja kuulevat, vaikka heille ei kerrottaisi.
• Kuunteleminen on tärkeämpää kuin neuvojen jakaminen.
• Jokaisen tilanne on erilainen eikä välttämättä se, mikä toimi itsellä, toimikaan toisen elämässä.
• Seksuaalinen suuntautuneisuus perhesalaisuutena on hyvin moniulotteinen asia. Se voidaan nähdä yksityisasiana, mutta sitä eletään kuitenkin suhteessa toisiin ihmisiin.
• On näyteltävä pärjäävää ja kulissit on pidettävä hymyillen, vaikka sisällä tuntuisi miltä.
• On myös perheitä, joissa vältetään ilon tunteita. Ilmapiiri on niin synkkä ja harmaa, että on ikään kuin rikos olla iloinen.
• Omien ja toisen rajojen tuntemista on myös se, ettei auta liikaa.
• Vaikka jokaisen tarina on ainutlaatuinen, toisen elämän peilin ja ikkunan kautta oma elämä voi saada lohtua ja valoa uudella tavalla.