Pakonomainen käytös
”En voi puhua tästä pakonomaisesta käytöksestä. Onkohan se enemmän sinun vai minun vikani?
Se on niin heikkouden leimaamaa ja hävettävää. Olen kehittänyt toimintakuvion, jolla väistän näkemästä sen. Kun en tunnusta sen olemassaoloa, ei minun tarvitse tunnustaa pelkoani sen edessä. En mahda sille mitään, käännän sille selkäni ja piilotan sen.
"Tunnen silti aina sisälläni tuon kahleen, joka ei näy ulospäin. Minä ja sinä, molemmat sitä raahaamme.”
Pakonomaista käytöstä voi olla syöminen, juominen, laihduttaminen tai kaikesta huolehtiminen ja kontrollointi. Se voi olla pakotettua seksin nälkää, rahan himoa, saavutusten metsästystä, työtä tai harrastusta.
Puolisot tuntevat tähän ”tabuun” liittyvän ahdistuksen ilmapiirin. He näkevät miten tuhoisaa käyttäytyminen on, mutta he eivät pysty siitä rehellisesti puhumaan, saati sitä lopettamaan. Kun ahdistus nousee, tuhoisa käytös alkaa uudelleen. Se rauhoittaa, turruttaa ja lievittää hetkellisesti kipeitä tunteita. Se on automaattinen lohdutus, kun olo käy sietämättömäksi.
Vahvempaa osapuolta toisen puolison ongelma ja hänen käyttäytymisensä kyllästyttää, väsyttää ja ärsyttää. Hänen sisällään on peiteltynä ajatuksena, että: ”Muut ihmiset ajattelevat minun olevan samoissa vaikeuksissa kuin hän” . Mutta tätä ajatusta ei voi päästää esille. Ajatus on liian vaarallinen. Siitä tulee vaiettu painolasti, joka laimentaa läheisyyden.
Perusasenteena monissa kuviossa on se, että puoliso nähdään vain suoritusten arvon mukaan. Huomio keskittyy puolison heikkouteen ja huonot piirteet kasvavat silmissä. Kritiikki työntää vaikeuksissa olevan pois ja tuhoaa positiivisen yhteyden häneen.
Suhteen arat aiheet ovat usein palapelejä, joita molemmat rakentavat. Pakonomaisen käyttäytymisen myrkyllinen vaikutus riippuu kummankin puolison perusasenteista. Oman kuvion näkeminen kauempaa saattaa pudottaa suomut silmiltä. On hyvä muistaa, että kukaan ei ole virheetön, eikä kukaan ole yksin syyllinen avioliiton sisäisiin vaikeuksiin. Puolisolta saatava tuki omien vaikeuksien selvittämiseen on usein ratkaisevaa.
Kaarina Määttä kirjoittaa tästä:
”On uskottava toisen kehittymisen mahdollisuuksiin; Kumppanin arvostus ja tuen osoittaminen hänen toiveilleen, ponnisteluilleen ja kehittymistarpeilleen on tärkeää”
|